Suomen Kuvalehden päätoimittaja kirjoitti suopeasti Josef Stalinista

kolumnit

01.10.2008

SUOMEN KUVALEHTI. HELSINGISSÄ MAALISKUUN 14 p:nä (1953). OSOITE: HELSINKI, BULEVARDI 7. KOLMASKYMMENESSEITSEMÄS VUOSIKERTA. PÄÄTOIMITTAJA ENSIO RISLAKKI.

STALIN.

22.12.1879 – 5.3.1953.

Josef Vissarionovitsh Stalin on niitä maailmanhistorian suuria hahmoja, joiden persoonasta, elämäntyöstä ja vaikutuksesta maailman tapahtumien kulkuun kaikkein vähimmin kiistellään hänen kuolemansa jälkeen.

> Lataa valokopio alkuperäisestä artikkelista Suomen Kuvalehdestä vuodelta 1953

Siihen aikaan kun hän ohimennen tutustui Suomeen, hän kävi täällä jo toisen kerran v. 1917, voitiin tuskin hänen lähimmässä toveripiirissäänkään kuvitella, että tuo vallankumouksen aatteelle vannoutunut intomielinen ja voimakastahtoinen georgialainen, joka silloin oli parhaissa miehuuden voimissaan, ei ainoastaan suorittaisi loppuun Vladimir Uljanovitsh Leninin johtamaa uuden valtakunnan perustamistyötä, vaan 30 vuoden ajan tämän rakennustyön sieluna ja toimeenpanevana voimana uurastaen nostaisi Neuvostoliiton kansat ainoalaatuiseen asemaan maailman suurten kansojen joukossa.

Kun toinen maailmansota päättyi, kuului Stalin itseoikeutettuna maailman kolmen suuren joukkoon, mutta se ei olisi ollut mahdollista, elleivät Neuvostoliiton kansat olisi hänen ansiostaan ja hänen johdollaan luoneet yhden miespolven aikana hyvin järjestäytyneen ja elinvoimaisen kansainyhteisön, jolla oli vain yksi tahto ja yksi päämäärä.

Ulkopuoliset voivat vain aavistella ja arvailla, mitä vaikeuksia ja pulmia Stalinin on täytynyt jättiläismäisessä rakennustyössään selvittää ja mitä kaikkia harvinaisia ominaisuuksia ne häneltä vaativat. Mutta Suomessa tiedetään ainakin, että hän on poliitikkona osoittanut omanneensa sellaisen todellisuudentajun, josta monet maailmanhistorian kaikkein loistavimmat hallitsijat ja kansojenjohtajat olisivat olleet kiitollisia.

Ensimmäisen kerran Suomi koki hänen selvännäköisyytensä merkityksen, kun maamme itsenäisyys joutui vaakalaudalle 1917. Kansallisuusasiain kansankomissaarina Stalin asettui pontevasti puoltamaan itsenäisyyden myöntämistä Suomelle, ja viikkoa ennen itsenäisyysjulistusta joulukuun 6. päivänä 1917 hän esitti henkilökohtaisesti Suomen sosialidemokraattisen puolueen kokouksessa tämän kantansa, jonka kansankomissaarien neuvosto oli hyväksynyt.

Seuraavien vuosikymmenien tapahtumat todistivat tosin, ettei aika ollut kypsä sen jännityksen lieventämiseen Suomen ja Neuvostoliiton välillä, jonka historia osoittaa välttämättömyyden pakosta syntyvän voimakkaasti kehittyvän suuren valtakunnan rajoilla.

Vasta Suomen kärsittyä raskaan sodan ja tappion Stalin saattoi jälleen 1948 korostaa, kuinka välttämätöntä on poistaa Suomen ja Venäjän välillä vallinnut epäluottamus ja luoda uusi pohja molempien kansojen ystävällisille ja luottamuksellisille suhteille. Silloin allekirjoitettiin Suomen ja Neuvostoliiton keskinäinen ystävyys- ja avunantosopimus.

Suomalaiset ovat kiitollisia siitä, että Stalin on suurena valtiomiehenä suhtautunut suurpiirteisesti ja myötämielisesti kansaamme kohtaan, ja kun hänen elämäntyönsä on nyt päättynyt, tässä maassa uskotaan, että hänen seuraajansa, kunnioittavat siinäkin suhteessa Stalinin luomia perinteitä.

PÄÄTOIMITTAJA ENSIO RISLAKKI
SUOMEN KUVALEHTI

You may contact Vunet.org staff via E-mail address (MSN, Yahoo! or email) : ">Contact Us.