Velallaisten kyykyttäminen.

kotimaa

03.07.2008

Pankkikriisin velallisten kyykyttämisestä vastuulliset saatettava oikeuden eteen. Ilta-Sanomien aikaisempi päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä kirjoittaa toukokuussa 2008 Pankkikriisin peitellyt paperit-kirjassaan ”Koivisto hyvin vihainen tuomareille”. Korkeimman oikeuden mukaan Tampereen Aluesäästöpankilla ei ollut oikeutta yksipuolisesti korottaa korkoa. Pankki määrättiin laskemaan korko entiselle tasolle ja suorittamaan korvaukset velallisille.

Presidentti Koivisto oli pitänyt päätöstä virheellisenä ja pankkijärjestelmää horjuttavana, koska oikeusistuimet olivat ottaneet kuluttaja-asiamiehen roolin. Koivisto kutsui keväällä 1992 Linnaan korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinosen, jonka Pietilä kirjoittaa olleen äärimmäisen kiusaantunut käydystä keskustelusta ja Koiviston kannanotoista. Paikalla olleen Heikki Ylikankaan mukaan ”Koiviston nuhteita pelättiin”. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta kuin uskosta tämän argumenttien oikeudelliseen pätevyyteen.

Pietilä kirjoittaa, että ennen Linnan istuntoa Korkein Oikeus oli ollut kannanotoissaan heikomman osapuolen kannalla, eli kiistakysymykset oli ratkaistu velallisen eduksi. Korkein Oikeus oli ottanut jopa kannan, jonka mukaan pankkien velallisiltaan vaatimia yleisvakuuksia ei enää pidetty rajoittamattomina eikä pankki voinut ulosmitata velallisen koko omaisuutta.

Pietilä tuo esille myös Koiviston kritiikin pankkitarkastusta kohtaan, joka oli Koiviston mielestä ottanut jonkinlaisen kuluttajansuojaajan roolin.

Pietilä toteaa, että Koiviston ”Linnan istunnon jälkeen Korkeimman Oikeuden kanta jostakin syystä muuttui”. Tuomioistuimet alkoivat tulkita lakia pankkien eduksi.

Jopa Yhdysvalloissa on nykyisen pankkikriisin aikana rajoitettu pankkien oikeutta koron korotuksiin siinäkin tapauksessa, että koron korotuksen mahdollisuus on kätketty lainasopimuksiin.

Kansalaisiin kohdistuvat toimet tuomioin ja taloudellisin keinoin

Edelleen 100 000 ihmistä on ulosmittausten kohteena lamaveloista. Suurille ihmisjoukoille on aiheutettu vahinkoa ja monien elämä on tuhottu.

Siinä missä vuoden 1918 sisällissota käytiin asein, 1990-luvun ja yhä vielä jatkuva sisällissota käytiin kansalaisia vastaan laillisuuteen verhoten. Henkilöt, jotka ovat ajaneet ihmisiä ahdinkoon, eivät ole joutuneet vastuuseen vahinkojen aiheuttamisesta. Ainoastaan joitain säästöpankkien hallitusten jäseniä on laitettu korvausvastuuseen pankeille, mutta vain pikkutekijöiden ja usein melko ulkopuolisten henkilöiden kohdalta.

Pietilä arvioi, että ”Koiviston järjestämää keskustelutilaisuutta voidaan perustellusti pitää vedenjakajana oikeuslaitoksen suhtautumisessa velallisiin ja heidän asemaansa”.

Pankkien vastuusta vapauttamisen pitkä varjo

30.5.2008 Rahoitustarkastus antoi johtajansa Anneli Tuomisen ja päälakimiehensä Markku Lounasvuoren allekirjoittaman lausunnon, joka merkitsi entiselle Conventum pankkiiriliikkeelle oikeuden poistaa asiakkaan omaisuutta satoja tuhansia euroja ilman, että poistamisen hetkellä mitään tulee tilalle. Kyse oli siitä, että asiakas oli ostanut ja maksanut optioita, jotka antoivat oikeuden ostaa osakkeita. Kun oikeuden piti astua voimaan, entinen pankkiiriliike poisti optiot, vaikka ne ovat asiakkaan omaisuutta, eikä mitään tullutkaan tilalle. Entinen pankkiiriliike vaatikin satojen tuhansien eurojen ylimääräisiä vakuuksia.

Asia ei ole aivan tavanomainen, mutta kertoo, että Suomessa on päästetty rehottamaan pankkien ja pankkiiriliikkeiden suojelun kulttuuri ja asiakkaiden oikeuksien loukkaaminen.

Yhdysvalloissa vastaava asia näkyy miljoonien ihmisten häätöinä kodeistaan ja luottokorttivelkakierteenä.

Oikeusjärjestelmä on ollut näissä asioissa halvaantunut. Samalla rahoituslaitosten toiminta on muuttunut rajat ylittäväksi niin, ettei sitä edes kyetä valvomaan. Kyvystä ei kuitenkaan yksin ole kyse, vaan vääristyneestä rahoituslaitoksia suojelevasta kulttuurista.

Vaalitukikriisi toi esille myös sen, että pankkiiriliikkeet ovat antaneet vaalirahoitusta kokoomuspolitiikoille. Tämä asia on jäänyt sen kohinan varjoon, jota on käyty keskustan ja ammattiliittojen vaalirahoituksesta. Mm. entisiä Conventumin keskeisiä henkilöitä on kuitenkin nyt SRV-rakennusliikkeessä, jolle taas kunnalliset päättäjät antavat urakoita (musiikkitalo) ja tekevät kaavoitusratkaisuja, joista SRV osaltaan hyötyy. Kytkökset syntyvät vaalirahoituksen, kaavoituspäätösten ja rahoituslaitosten toiminnan välille. Lehmänkaupoista ei välttämättä sovita suoraan, mutta kytkösten verkosto toimii.

Koiviston linjauksista on aikaa, mutta oikeusjärjestelmän rapautumista ei ole saatu katkaistua. Toinen lukemisen arvoinen kirja on Seppo Konttisen talvella 2008 ilmestynyt ”Salainen pankkituki, kuinka velallista kyykytettiin”. Timo-Erkki Heinon tv-sarja paljasti, miten pankkien kannatti laittaa yrityksiä konkurssiin ja laittaa asunnot pakkomyyntiin, koska näin sai tehdyksi luottotappiokirjauksia. Niistä sai pankkitukea. Pankkituki siis oli tukea konkurssiin panemiselle ja häädöille asunnoista.

Pekka Tiainen

Uusi KANSAN ÄÄNI luettavissa