Keskustelutilaisuus. Suomessa viidennes peruskoululaisista on kykenemättömiä jatko-opintoihin.

tiedotteet

...

artikkeli on saanut yhteensa 8 peukkua

Keskiviikkona 27. 9. 2006 kello 13.00 julkistetaan kirja ³Ahneuden aika - Kuinka pääoman ahneus tekee teknologian avulla ihmisen tarpeettomaksi²
Pressiklubilla Helsingin rautatieaseman yläkerrassa.

Tilaisuudessa pidetään keskustelupaneeli, johon ovat alustavasti
lupautuneet kirjoittajan lisäksi ulkoministeri Erkki Tuomioja sekä
Elinkeinoelämän Keskusliiton ekonomisti Simo Pinomaa. Puhetta johtaa
taloustoimittaja Seppo Konttinen.

Kirja on viiltävä nykytalouden ja ahneuden analyysi. Kirjoittajana on
tutkija, yhteiskuntakriitikko ja talouden toisinajattelija Ari Ojapelto.
Mies, joka kirjoitti lamavuosien kynnyksellä kirjan ³Lisääkö automaatio
kilpailukykyä vai työttömyyttä². Se oli aikakautensa ainoa kirja, jonka
ennustukset osuivat myös oikeaan.

Nyt julkistettava kirja ³Ahneuden aika² on poikkitieteellinen palapeli,
jossa sirpaloitunut taloustieto on koottu selkokieliseksi kokonaiskuvaksi.

Kirja tarkastelee aikamme suuria ongelmia kuten taloustieteen
epätarkkuutta, pääomien yliotetta, medioiden kaupallistumista, poliittisten
päättäjien näköalattomuutta, ympäristön tuhoutumista, bisnesenkelien
häikäilemättömyyttä, kehitysmaiden riistoa ja vallan keskittymistä
rahapiireille. Kehityksen seurauksena massatyöttömyys on tullut jäädäkseen
ja ihmistä mitataan vain välinearvona.

Ojapelto ei kunnioita nimiä. Tukkapöllyä saavat ansionsa mukaan niin
George W. Bush kuin Esko Aho ja Paavo Lipponen.

Kirja herättää sinut huomaamaan, miten hyvinvointivaltiota ja niiden
kansalaisia on manipuloitu ja mistä asioista on vaiettu. Kirja antaa
valmiudet osallistua yhteiskuntakeskusteluun ja käynnistää arvojen
vallankumous sekä eduskunnassa että työpaikoilla.

Kirjaa suositellaan myös pääomapiireille, jotta he tulisivat
tietoiseksi, mistä historioitsijat tulevat heitä aikanaan syyttämään. Nalle
Wahlroos, Sauli Niinistö, Jorma Ollila ja kumppanit eivät vieläkään
tiedosta, että pääoman ahneus alistaa teknologian avulla ihmisen
tarpeettomaksi.

Tervetuloa syksyn kirjalliseen tietoiskuun.

KIRJAN SISÄLLYSLUETTELO:

Ahneuden aika.
Kuinka pääoman ahneus tekee teknologian avulla ihmisen
tarpeettomaksi.

Esipuhe.

Oireet.

Lasten oireilu. s.18
Lasten mielenterveys oireilee.
Työelämä pakottaa hylkäämään lapset.
Joka viides lapsi voi huonosti.
Viidennes peruskoululaisista on kykenemättömiä jatko-opintoihin.
Nuorissa on yhä enemmän koulunsa keskeyttäjiä.
Lapsi kilpailutetaan jo vapaa-ajan harrastuksissaan.
Jopa lahjakkaat lapset ahdistuvat.
Lasten mielenterveyden hoitoon ei riitä rahaa.
Huumeet, humalahakuisuus, itsemurhat, lasten pelastuskeinoja?
Lapset eivät saa turvaa vanhemmistaan.
Lasten asema heikkenee maailmanlaajuisesti.

Aikuisten oireilu. s.41
Työelämä jyrää perhe-elämän.
Työelämä ei anna aikaa parisuhteelle.
Yhdysvallat ohjaa työelämää.
Työntekijät palavat loppuun.
Työntekijöiden kuormitus lisääntyy muuallakin.
Työelämän kiire ja pakkotahti on lisääntynyt.
Yritykset ottavat työntekijöistään kaiken irti.
Työelämästä on mennyt sekä työn että elämän hallinta.
Stressi lisää sairastuvuutta ja alkoholismia.
Masennus invalidisoi.
Suomalainen terveyshuolto menee takapakkia.
Poliisi korvataan yksityisillä turvamiehillä.

Työelämän muutokset. s.70
Työntekijöitä valvotaan yhä tehokkaammin.
Työntekijät arviointibisneksen armoilla.
Neljäsosa kansasta on liian ³tyhmää² työelämään.
Koulutuskaan ei tuo uusia työpaikkoja.
Koulutustaso ja vaatimukset eivät kohtaa.
Opetusministeriöllä utopistiset tavoitteet.

Työttömyyden kasvu. s.86
Teollisuustuotanto kasvaa, työpaikkojen määrä ei.
Taloustieteilijät pitävät yllä täystyöllisyyden harhaa.
Enää puolella kansalaisista on normaali työsuhde.
Työttömyys on häivytetty tilastokikkailulla.
Joustojen uskotaan luovan työtä.
Työttömät vuokra- ja etätyöhön.
Ihminen ei pysy tiedon mukana.

Yrityselämän moraali. s.101
Yrityksiltä on kadonnut yhteiskuntavastuu.
Suomalaisjohtaja on tyly työntekijälle.
Yritysten yhteiskunnallinen vastuu.
Yritykset keskittyvät omistajien voiton maksimointiin.
Pääoman ahneudelle ei löydy rajaa.
Yritysjohtajat pääoman käsikassaroina.
Yritysjohtajat vaativat palkansaajilta vain lisää joustoja.
Yritysjohtajat ovat keskittyneet rikkaitten rikastuttamiseen.
Moraalia yrityselämään.
Japanissa yritysjohtajilla on toisenlainen käsitys vastuusta.
Yhteiskunnallista verotinkiä pyritään optimoimaan.
Enemmistö haluaisi tasoittaa tuloeroja ja eriarvoisuutta.
Ahneus ja Moraali.
Mikä on taloustoimittajien moraali?
Oliko pankeilla valtansa edellyttämää vastuuta?

Teknologiatauti.

Teknologia hävittää työpaikat. s.138
Olemme uuden taudin vallassa.
Tuotannon automaation vaikutukset työllisyyteen.
Suunnitteluautomaatio ja sen työllisyysvaikutukset.
Myös johdon työpaikat häviävät.
Investoinnit eivät luo enää uusia työpaikkoja.
Investoinnit suuntautuvat muualle kuin Suomeen.

Ihmistyön osuus on pienentynyt tuotannossa. s. 145
Ensin työllisti maatalous...
Sitten työllisti savupiipputeollisuus...
Sitten työllisti yhteiskunnan palvelusektori...
Sitten työllisti yhteiskunnan palvelusektori...
Sitten yksityisen palvelusektorin piti työllistää...
Teollisuusyhteiskunnan jälkeen palveluyhteiskunta?
Sähköinen kaupankäynti hävittää palvelualan työpaikkoja.
Sitten elektroniikkateollisuuden piti työllistää...
Nokia on kehno työllistäjä.
Tutkimuksen ja tuotekehityksen piti luoda uudet työpaikat.
Sitten tietoyhteiskunnan piti työllistää ja sivistää...
Nyt bioteknologian pitäisi työllistää...
Työmarkkinoilla on pysyvä ylitarjontatilanne.

Tuottavuuden ihmelääke. s.178
Kilpailukyvyn säilyttäminen pakottaa automatisoimaan.
IT-osaajat ovat uuden talouden ³palkkatappajia².
Tuottavuuden kasvu lisää työttömyyttä.
Verkostotalous hävittää normaalit työsuhteet.
Ulkoistamisella tuottavuutta ja epävarmuutta.
Palkka-ale ei poista työttömyyttä.
Yritysjohtajat opettavat ahneutta.

Diagnoosi.

Onko täystyöllisyys mahdollista? s.205
Virallisesti täystyöllisyyttä pidetään mahdollisena.
Kaikille ei riitä enää markkinaehtoista työtä.
Rakennemuutoksellako työttömyys poistuu?
Työttömyys on helpottunut vain tilastokikkailulla.
Maataloudesta vapautuu kortistoon ³liikatyövoimaa².

Ostovoima on hävinnyt. s.215
Työttömillä ei ole ostovoimaa.
Työllistenkin ostovoimaa nakerrettiin 90-luvulla.
Väki vanhemmasta päästä ostovoimattomien armeijaan.
Silpputyö ei elätä.
Ilman ostovoimaa ei ole yrittäjyyttä.
Joustot hävittävät ostovoimaa.
Ovatko työttömät työtävieroksuvia sosiaalipummeja?
Pienyrittäjiä rankaistaan verotuksella.
Ostovoiman kuihtuminen uhkaa markkinatalouden toimivuutta.

Kokonaistuotannon kasvuvauhti hiipuu. s.239
Ostovoiman hiipuminen vaikuttaa tuotannon kasvuvauhtiin.
Työpaikkojen määrä ei tahdo kasvaa tukiaisista huolimatta.

Palkitsemisen perusteet. s. 245
Tuotanto-olosuhteet ovat Suomessa huipputasoa.
Mikä on tulevaisuudessa palkanmaksun peruste?
Mikä on kohtuullinen palkka ja tuloero?
Huonosti tuottavaa työtä pitäisi subventoida.
Onko optiot ansaittu?
Optioita maksatetaan yrityksellä.
Uusia, oikeudenmukaisempia palkitsemistapoja.

Kurjistumiskierre. s. 267
Markkinatalous pakottaa huonontamaan sosiaaliturvaa.
Palkansaajien enemmistö on kurjistunut suhteellisesti.
Hengissä pysyy, mutta elää köyhä ei voi.
Mitä on kuntouttava ja kannustava työllistäminen?
Leipäjonot ovat uusi ilmiö ³hyvinvointivaltiossa².
Hyvinvointiyhteiskuntaa romutetaan.
Epätyypillisellä työntekijällä ei ole varaa asuntoon.
Kurjistumiskierre jatkuu vielä 2000-luvulla.
Eläkeläisetkin ovat joutuneet kurjistumistalkoisiin.

Ulkomainen työvoimako korvaamaan työvoimapulaa?

Kahtiajako. s. 307
Rikkaat rikastuneet ja köyhät köyhtyneet.
Suomeen on saatu uusia miljonäärejä.
Tavallinen kansa on saanut vain rippeet.
Rikkaitten rikastuminen ei hyödytä köyhiä.
Kuka elättää tarpeettomat?

Verotulot hupenevat. s.323
Toistuuko varustamoalan kehitys?
Verotulot vähenevät ja elätettävien määrä lisääntyy.
Valtion verotulot eivät kasva vaikka tuotanto kasvaa.
Sähköinen kauppa on uhka valtion veropohjalle.
Verotus tukahduttaa palvelutuotantoa.
Rikkailla on liikaa keinoja kiertää veroja.
Veroparatiisit ovat uhka verotuksen oikeudenmukaisuudelle.
Pankit veronkierron ja keinottelun välineenä.
Veroale ei ole yleislääke kaikkiin vaivoihin.
Korkea verotus ei ole rakenteellisen työttömyyden syy.
Valtionvarainministeriö ei ole tehtäviensä tasalla.
Mihin veronkevennykset tulisi suunnata?

Globalisaatiotauti.

Vapauden huume. s. 360
Onko vapaakauppa hyvinvoinnin lähde?
Onko Yhdysvallat vapauden mallimaa?
Yhdysvaltain vapauden kääntöpuoli.
Millaista on Britannian uusliberalismin vapaus?
Kansa ei hyödy globalisaatiosta.
Suuryritykset hävittävät tehtaansa ja työntekijänsä.

Pääoman huume ottaa ylivallan. s.387
Kilpailukyky pakottaa teollisuusmaat kurjistumaan.
Markkinatalous pakottaa hyvinvointivaltiot ulkoistamaan.
Pääomille ei enää löydy järkeviä investointikohteita.
Finanssimaailma on irtautunut reaalimaailmasta.
Pörssiromahdusta odotellessa.
Pörssidiilerit ovat vastuuttomia puoskareita.
Onko uhkapeli poliitikkojen erityissuojeluksessa?
Ovatko bisnesenkelit enkeleitä?

EU - dopingilla haettiin suorituskykyä. s.414
EU:sta uskottiin saatavan piristettä työttömyyteen.
EMU:uun liittymisen yhteydessä devalvaation piti kadota.

Keskittymisbulimia. s. 422
Vain megayrityksillä on varaa tuotekehitykseen.
Teknologia pakottaa yritykset keskittymään.
Suuryritykset syövät pienten markkinaosuutta.
Tuotanto sinne, missä yhteiskunta hyötyy siitä vähiten.
Maailma pääoman ja teknologian velkavankeuteen.
Miksei kukaan huolestu keskittymisestä?

Kasvavatko markkinat kuten syöpä? s.439
Miksi Japanin markkinat hyytyivät?
Kaukoidän tiikerit rähmällään.
Onko Kiina uusi lupaava markkina-alue?
Venäjä on uusien markkinoiden hautausmaa.
Hyytyvätkö USA:n markkinat?
Elpyvätkö Etelä-Amerikan markkinat?
Myös Euroopan talouskasvua on odotettu pitkään.
Kehitysmaat ovat uusien markkinoiden kalmisto.
Köyhyys ja sodat saavat ihmiset kapinaan.
Kehitysmaat eivät kuro kiinni teknologiaeroa.
Aidsin avullako väestönkasvu kuriin?
Rasismi kasvaa eriarvoisuudesta.

Demokratian puutostauti.

Onko demokratia mahdollista? s.481
Älymystö ja demokratia.
Humanismi demokratian lähtökohtana.

Poliitikot pääoman koukussa. s.487
Markkinatalous on hyvä renki mutta huono isäntä.
Poliitikot sivuraiteella.
Vain rikkailla on mahdollisuus poliittiseen valtaan.
Optioita kansanedustajille?
Suomen Pankki on tarpeeton kuluerä.
Poliitikot vapaaehtoisesti Naton komentoon.

Oppirakenteet uusiksi. s.507
Luoko BKT:n kasvu hyvinvointia?
Teknologia kyseenalaistaa oppirakenteet.
³Uusi talous² on kupla.
Polttakaa taloustieteen oppikirjat.
Taloustiede ei tunnista teknologista työttömyyttä.
Taloudellisten päättäjien väärä talousanalyysi johti jättityöttömyyteen.
Missä on taloustieteilijöiden moraali?
Onko taloustiede tiedettä vai uskontoa?

Vallan salaseurat. s.532
Epädemokraattiset vallan salaseurat Suomessa.
Amerikkalaiset epädemokraattiset salaseurat.
Maailmanpankki - USA:n talutusnuorassa.
Maailman kauppajärjestö WTO - USA:n talutusnuorassa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF - USA:n talutusnuorassa.
Euroopan keskuspankki EKP - Ei poliittisessa kontrollissa.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, OECD.
Mai-sopimus, uhka kehitysmaille.
Davosin talousfoorumi, epädemokraattinen salaseura.
Bilderberg, rahamaailman lobbauskerho.
Luokituslaitokset - markkinavoimien käsikassara.
Vapaamuurarit, salainen hyväveli-järjestelmä.
Lions Club - hyväntekeväisyyttä vai bisneksen kontaktipintaa?

Uhkakuvat. s.555
Onko laatujournalismi enää mahdollista Suomessa?
Kaupallisuus pakottaa mediat laskemaan tasoa.
Mediat eivät kestä itseensä kohdistuvaa kritiikkiä.
Omakohtaiset kokemukset sanomisen vapaudesta.
Mediat ovat pääoman talutusnuorassa.
Media luo pahoinvointia.
Tiedon valtateistä pohjattomia rahastussampoja?
Estetäänkö ikävän tiedon julkaisua tahallisesti?
Lohtua epävarmuuteen uskonnoista ja rajatieteistä.
Ekologinen uhka.
Geenimanipulaatio on uhka koko ihmiskunnalle.
Ympäristömyrkyt kuriin.
Korvaako tekniikka ihmislajin?
Isoveli valvoo meitä kaikkialla.
Eriarvoisuus uhkaa yhteiskuntarauhaa.
Terrorismi on uusi uhka.

Lääkkeet.

Ehdotettuja lääkkeitä. s.617
Luoko vauraus onnea?
Luoko kolmas sektori uudet työpaikat?
Uuden-Seelannin, Hollannin ja Tanskan mallit.
Onko ay-liike narkoosissa?
Kansalaisaktivistit korjaavat demokratiavajetta.
Tobinin vero olisi tulevaisuuden lääke.

Parantavia ehdotuksia. s.636
Tuotannosta hyödyttävä kasvun suhteessa.
Verotukseen kohdistuvat parannukset.
Työvoiman käyttöön kohdistuvat muutokset.
Palkitsemiseen kohdistuvat muutokset.
Markkinatalouden vapauteen kohdistuvat muutokset.
Valta takaisin poliitikoille.
Lyhennetty työaika lisää työpaikkoja.
YK:lle on saatava enemmän valtaa.

Lopuksi. s. 655
Suomen arvostetuimman ajattelijan näkemys.
Tulevaisuuden ennustaminen ei ole mahdotonta.
Teknologia palvelemaan kansalaisia.

Ari Ojapellon tuotanto:

Ensimmäinen kirja: ³LISÄÄKÖ AUTOMAATIO KILPAILUKYKYÄ VAI TYÖTTÖMYYTTÄ?²
(Tammi / 1989).

Toiseen kirjaan nimeltä ³Tietoyhteiskunnan harha² (Puijo /1999), osio
otsikolla ³TEKNOLOGIA TEKEE IHMISEN TARPEETTOMAKSI².

Kolmanteen kirjaan ³Optiovoitto koko kansalle - hyvinvointivaltion
tulevaisuus² (Gummerus / 1999) osio ³TIETOYHTEISKUNNAN VEROPERUSTEET
KEHRUUJENNYJEN AJALTA².

Neljänteen kirjaan nimeltä ³Talous ja demokratia² (Like, keväällä v. 2005 )
osio: ³VIEKÖ GLOBALISAATIO YRITTÄMISEN EDELLYTYKSET?- Ilman ostovoimaa ei
ole yrittäjyyttä².

Viides kirja ³AHNEUDEN AIKA - KUINKA PÄÄOMAN AHNEUS TEKEE TEKNOLOGIAN
AVULLA IHMISEN TARPEETTOMAKSI². (VS-Kustannus 2006)

Henkilöesittely / Ari Ojapelto:

Espoolainen yhteiskuntakeskustelija. Kirjoittanut yli kahdenkymmenen vuoden
aikana satoja kirjoituksia suomalaisissa medioissa.

Toiminut esitelmöitsijänä ja panelikeskustelijana kymmenissä erilaisissa
tilaisuuksissa Yliopistoista ja Eduskunnasta aina kylähullujen päiville.

Kymmenissä televisio- ja radio-ohjelmissa haastateltavana asiantuntijana.

Radiossa yksi kolmesta vakiokeskustelijasta toimittaja Seppo Konttisen
ohjelmassa ³Talousykkönen² vv. 1998-1999.

Vakituisena kolumnistina:
-Tekniikka ja Talouslehdessä vv. 1994 -1995
-Nykypäivä-lehdessä vv. 1996 - 1997

You may contact Vunet.org staff via E-mail address (MSN, Yahoo! or email) : ">Contact Us.

print article

text version

readers online

POLL

TOOLS

print article

text version

readers picks